Vaalea alakerta

Viikonloppu vierähti yläkertaa siivoillessa. Suihkulasia, peiliä ja muutamaa saumojen täyteainetta lukuun ottamatta kerros alkaa olla valmis. Alakerran asuintilat ovat myös lähes maalissa. Siivoilun ohella toin varastosta Italialaisen Zanottan valmistaman Leonardo työpöydän, johon iskin taannoin kynteni Bukowskis Marketsin nettihuutokaupassa.

Pöydässä on reilusti käytön jälkiä, mutta hinnan jäädessä alle puoleen uudesta vastaavasta, ne eivät haittanneet lainkaan. Pienet kolhut ja naarmut päinvastoin kutsuvat käyttämään huonekalua. En voisi kuvitella uuden tuovan lähellekään näin suurta iloa kuin tämä hyvin käytetty yksilö.

Pöydän toimitus onnistui vaivatta, joskin ihmettelin ettei suhteellisen kallista pöytää oltu suojattu mitenkään. Korkearesoluutioiset huutokauppakuvat eivät myöskään paljasta jokaista naarmua ja kolhua, joten ostaja ottaa aina jonkin suuruisen riskin. Puuta voi kuitenkin aina hioa, ja tässäkin tapauksessa fairy ja Ciff varovasti käytettynä tekivät aivan riittävästi ihmeitä eikä muita huoltotoimenpiteitä tarvittu.

Seuraavaksi pitäisi miettiä sopivat työtuolit pöydän kaveriksi? Vinkkejä otetaan vastaan.

Kotka ja Saima

Miltä yli 40 vuotta vanha Kotka-parketti näyttää kun viereen asennetaan uutta Saima Classic -parkettia? Yllättävän hyvältä.

Kyseistä talon alkuperäistä parkettia oli asennettu kahteen makuuhuoneeseen. Lattiat hiottiin ja käsiteltiin puolihimmeällä värittömällä lakalla. Uuteen, pukuhuoneen tilalle tehtyyn makuuhuoneeseen sekä olemassa olevan makuuhuoneen vaatehuoneeseen (aiemmin betonilattialla) asennettiin uusi Saima Classic -parketti.

Saima ja Kotka vai Kotka ja Saima?

"Saima-parketin muotokieli ja rakenne periytyvät 40- ja 50-luvun vaihteessa lanseeratusta Kotka-parketista, jonka pinta koostui pystysuunnassa yhteenliimatuista koivusäleistä. Parketin pintakuviosta tuli näin samankaltainen kuin vaneritaivutteiden sivupinnasta. Samalla saatiin aikaan lattian ainutlaatuinen kestävyys. Kotka-parkettia käytettiin muun muassa Aallon suunnitteleman Sunilan tehdasalueen asuntojen lattioissa."

Lähde: http://www.kareliaparketti.fi/Tuotteet/saima-design/

Saima- parketti on tätä nykyä Karelia Floorsin tuotemerkki. Allekirjoittaneelle on hieman epäselvää kuka varsinaisesti suunnitteli ja lanseerasi Kotka-parketin, vai oliko pystysuuntaan yhteenliimatuista koivusäleistä tehty parketti yleisesti käytössä oleva parkettimalli, jota valmistivat useat lattiavalmistajat. Karelian mukaan Kotka-parkettia käytettiin muun muassa Alvar Aallon tietyissä kohteissa, mutta vaikka rivien välistä halutaan antaa ymmärtää, käsittääkseni Alvarilla itsellään ei ollut tekemistä Kotka- tai Saima-parkettien kanssa. Korjatkaa jos olen väärässä?

Hiotuista ja käsitellyistä lattioista saatiin yli 40 vuoden kulutuksesta huolimatta silmää miellyttävät. Lakkakäsittelyn jälki ei aivan näytä tehdaskäsitellyltä, mutta liekö siitä aivan edes mahdollista saada sellaiseksi. Lattian väritys ja tyyli sopivat mukavasti talon aikakauteen, mutta samalla se on kestänyt hyvin aikaa ja istuu varmasti modernimpiinkin sisustuksiin.

Alla hiottua ja käsiteltyä Kotkaa yhdistettynä tummempaan seinäväritykseen Valaistus Artekin A330S ja George Nelsonin Bubble lamp vielä muoveissa.

Oviin soinnutetut tammilistat kävivät myös mielessä, mutta päädyimme lopulta valkoiseksi maalattuihin mäntylistoihin. Yhdessä Scheiderin Renova retrokatkaisinten kanssa niistä tulee tilaan raikkautta ja ryhtiä. Usean erilaisen tammen ja koivun yhdistely olisi sekin voinut olla haastavaa. Sisäoville ei toistaiseksi ole tarvinnut tehdä mitään.

Uutta ja vanhaa kylpyhuoneeseen

Kylpyhuoneessa turkoosin värin lisäksi säästimme alkuperäiset seinävalaisimet, joista teimme parin valaisemaan peiliä. Alkuperäiset tammiset ovet tulevat myös mukavasti esiin valkoista kaakelia vasten. WC-paperiteline otettiin myös purettaessa talteen. Yhtä yksinkertaista ja modernia ei kaupasta etsimällä löytynyt. Vanhassa vara siis parempi.

Puuttuva peili tulee olemaan tarpeeksi suuri, ja pelkkä peili ilman mitään villityksiä. Suihkun ympärille tulee Sanka Arc 13 nurkkaus. Joka käsittääksemme on yksinkertaisinta mitä on tarjolla. Tosin valitettavasti ei kuitenkaan edullisinta. :/

allaskaappi levitoi.

Vesikiertoiset pyyhekuivaimet ovat Rej Designin ja pyyhekoukut Hansgrohen Pura vida sarjaa.

Kuva ei tee oikeutta alkuperäisille seinävalaisimille. Kannakkeet posliinia, kuvut lasia. Valmistaja tuntematon.

Tammiovi tulee toimeen uuden upotetun kaapin ja kynnyksen kanssa.

Ei enää suihkupullotelinehirvityksiä.

Hana Hansgrohen Talis sarjaa.

Suihku samaiselta valmistajalta

Viemäri purukselta, nurkkia ei vielä siivottu kunnolla rakennusmoskasta.

Valoa yläkerrassa

Aika kuluu ja projektissa tapahtuu. Pienestä projektiväsymyksestä ja pelimerkkien vähyydestä huolimatta päätimme, että Osmo colorilla (väritön, puolihimmeä öljyvaha) käsitelty lattia ei ole oikean värinen. Viikon viivästyminen ja parin tuhannen kirpaisu kuitenkin kannatti, sillä uudella Kiillon Nature Mat ihmeaineella käsitelty tammiparketti näyttää nyt todellakin luonnolliselta tammiparketilta eikä wengen ja pyökin sekoitukselta.

Kännykkäkuvat vääristävät värejä, mutta käsiteltyä lattiaa voi verrata sisäkattoon, joka on käsittelemätöntä tammea vuodelta 1968. Molemmat ovat meille pienoisia aarteita, ja vaikuttivat siihen että yleensä lähdimme säilyttämään taloa.

Ruokailutila

Vinkki: Kokeilkaa käsittelyaineita aina varsinaiseen materiaaliin. Kuvat ja näytepalikat ovat turhia, koska lattiamateriaaleissa olivat ne sitten uusi tai vanhoja, tuntuu tapahtuvan jänniä asioita kun niihin yhdistelee erilaisia aineita. Hyvä näin, eikä lopulta mitään peruuttamatonta päässyt tapahtumaan.

Yläkerrasta puuttuvat enää konkreettisesti muutama listanpätkä, peili ja suihkulasit. Näitä siis odotellessa. Kalusteisiin joudutaan tekemään monenlaista pientä säätöä eikä Siemenskään vielä pääse helpolla. Kyllä, myös induktioliesi voi olla käyrä! Tarkkasilmäiset voivat bongata muitakin pieniä pikantteja virheitä ja puutteita, mutta nämä todennäköisesti saadaan reilaan piakkoin.

Iguzzinin upotetut valaisimet ja spotit saatiin istumaan mukavasti. 60-luvun massiiviset verhokapat on nyt korvattu valokiskoilla, jotka kulkevat kahdet poikittaisen tammilaudan välissä. Detailista tuli yllätävänkin hyvin tyyliin istuva, eikä se tunnu ollenkaan päälleliimatulta.

Olohuone avautuu ruokailutilasta

Yläkertaa reunustaa valospottien rivistö

Tammilaudoilla peitetettiin vanhoista verhokapoista jääneet jäljet

Edit: Kuvissa alkuperäistä taloa edustavat portaat, porraslaudat, katto, parketti, ikkunat ja ikkunanpuitteet. Muut materiaalit ovat enemmän tai vähemmän uutta. Suurin mullistus oli näissä kuvissa oli ehdottomasti keittiö, joka muuttui pienestä erillisestä keittiöhuoneesta joka suuntaan avautuvaksi avokeittiöksi.