Kodinhoitohuone, pesuhuone ja saunaosasto

Alakerran saunaosaston vihreällä nurmella viihtyy mukavasti. Dandelion kuvioidun laatan väri on lawn milk ja valmistaja Marrakech Design. Uudelleen valetussa, yhteen tasoon lasketussa lattiassa varpaita lämmittää vesikiertoinen lattialämmitys. Kodinhoitohuoneen kalusteet seuraavat muiden tilojen kiintokalusteiden linjaa, mutta kiven sijaan valitsimme pinnaksi huolettomamman valkoisen umpikomposiitin. Tilan säästämiseksi toimme liukuovia erottamaan wc:n ja pesutilat kodinhoitohuoneesta.  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Elämää marokkolaisten käsintehtyjen sementtilaattojen kanssa

Talon alkuperäiset märkätilojen laatat olivat Pukkilan valmistamia. Kaikki laatat olivat lähtötilanteessa alkuperäisiä ja hyvin kestäneet aikaa. Jokaisessa tilassa oli omanlainen värimaailmansa.

1) Yläkerran wc mustat 15x15 seinälaatat, lattiassa vaalea hexagon laatta (Pukkila). Vesikalusteet vaalean vihreät.

2) Yläkerran kylpyhuone + wc lattia vaalea hexagon laatta ja seinä turkoosi 15x15 (Pukkila). Vesikalusteet perinteisemmät valkoiset.

3) Alakerran wc mustat 15x15 seinälaatat yhdistettynä vaaleaan hexagon lattialaattaan ja keltaisiin vesikalusteisiin.

Ajalle tyypilliseen tapaan alakerran suurempi pesu- ja kodinhoitotila oli nykymittapuulla vaatimaton ja nykymittareilla käynyt vähemmän käytännölliseksi.

60-luvun perinteisiä ratkaisuja kunnioittaen valitsimme kaikkien märkätilojen seinälaataksi Pukkilan 15x15 valkoisen seinälaatan Ardexin valkoisella saumalaastilla. Lattialaattojen pirteät, reippaat värit ja 6-kulmaisuus tuovat tiloihin ripauksen mennyttä aikaa. Joskin laatoista muodostuvat kuviot ovat moderneja, mutta samalla ne eivät riitele mielestämme tämän aikakauden talossa.

Vesikalusteet ovat sopivan moderneja ja eleettömiä, Hansgrohen valikoimista pääosin. Arne Jacobsenin  muotoilemat Vola -hanat jäivät toistaiseksi hankkimatta.

Valitsemamme laatat ovat Marrakech Designin käsin valmistettuja laattoja, jotka ovat Claesson, Koivisto, Runen suunnittelemaa mallistoa. Materiaalina on betoni, ja jokainen laatta valmistetaan käsin Marokossa. Aikaisemmista blogipostauksista löytyy videomateriaalia laattojen valmistuksesta.

Materiaalina betonilaatat ovat mielenkiintoisia. Pinnassa on paksuhko väri- ja kuviointikerros ja muutoin laatta on useamman sentin paksuista "betonia". Käsinvalmistuksesta johtuen laatoissa on erilaisia toleransseja, väri- ja kuviovaihtelua. Tämän ja ajan myötä syntyvän patinan pitäisi tehdä laatasta hienosti ikääntyvän ja mielenkiintoisen katsella.

Laattojen asentamiseen on erityiset ohjeet, emmekä suosittele että päästätte kokemattomia laatottajia harjoittelemaan näillä. Erityisesti monimutkaiset kuviot, yhdistettynä kapeaan saumaan ja laattaan, joka on täynnä toleransseja tekee laatoittamistyöstä kärsivällisyyttä vaativan. Ajallisesti laatoitusaikaa kuluu 2-3 kertaisesti normaaliin laatoitustyöhön verrattuna kun työn tekee huolella. Laattojen paksuudesta johtuen niiden leikkaus voi käydä raskaaksi perinteisellä laattaleikkurilla. Paksuus voi vaihdella merkittävästi, mikä vaikuttaa myös asennukseen.

Oman pelkokertoimen laatoitukseen tekee se, ettei laattoja ole pinnoitettu etukäteen mitenkään. Ne siis imevät kaikki epäpuhtaudet ja sotkut hyvin herkästi. Laatoittajan pitää olla siten hyvin huolellinen. Poiketen normaalista laattojen asentamisen jälkeen valituilla laatat käsitellään valituilla pinnoitusaineilla tarvittavan useasti, ja lopputuloksen annetaan kuivua ennen saumausta. Tällä estetään sauma-aineen imeytyminen käsittelemättömään huikoiseen laattaan.

Työvaiheet, käsittelyaineet, välineet ja tarkat menettelytavat on erittäin tärkeä käydä kohta kohdalta läpi ennen työhön ryhtymistä. Esimerkiksi meidän kohdallamme saimme suomalaiselta maahantuojalta vääriä kyllästeaineita märkätiloihin, joita valmistaja ei suosittele kyseisiin tiloihin.

Oikeilla tai väärillä käsittelyaineilla, laatta on herkkä erilaisille epäpuhtauksille. Märkätiloissa kannattaa käyttää aina kuivauslastaa, jolloin laattoihin imeytyy vähemmän kosteutta. Punaviinejä tai muita vaarallisia litkuja emme ole vielä laatoille kaataneet, mutta ensimmäisten kokemusten perusteella suosittelisimme nopeasti putsaamaan liat pois kostealla liinalla ja miedolla pesunesteellä. Laattoja ei myöskään suositella pestävän voimakkailla pesunesteillä, joten tämä myös rajaa putsausmenetelmiä verrattuna lasitettuihin tehdaslaattoihin.

Säikähtää ei myöskään kannata laattojen värimuunnoksia märkätiloissa. Lattialämmitys kuivattaa laatat 1-2 vuorokaudessa, mutta riippuen käsittelyaineesta ja varmasti erinäisistä muista seikoista, laattoihin saattaa jäädä erilaisia kuivamisjälkiä. Kalkkia on myös johtuen pesuainerajoituksista vaikeampi putsata pois. Lisäksi olemme huomanneet, että eri väriset laatat käyttäytyvät hieman eri tavalla esimerkiksi veden kanssa. Siivousneurootikoille tämä laatta saattaa olla kova pala purtavaksi. Jos taas rakastaa eläviä pintoja, pientä rosoisuutta ja elämän näkymistä eli patinoitumista, tämänkaltaiset laatat ovat valintasi. Valmistajalta on tullut todella hienoja erilaisia malleja, joista voi rakentaa jos jonkinmoisia kuvioita.

Alla kuvia, miten laatat käyttäytyvät arjessa.

Ensimmäinen kuva heti suihkun ja lastauksen jälkeen.

Toinen kuva muutamia tunteja kun laattaan päässyt vesi on imeytynyt värikerrokseen.

Yllä oleva kuva on otettu noin vuorokausi edellisen suihkukerran jälkeen.

Lähikuvaa värimuunnoksista.

Vähitellen laatat kuivuvat vastaamaan enemmän tai vähemmän alkuperäistä väriä.

Lattiaamme valittu 3-laatasta muodostuva kukkakuvio onnistui. Laatoittaja onnistui työssään mielestämme hyvin vaikka alkuun koko prosessi hirvitti. Materiaali ja työkustannukset yhdessä nousivat tavanomaista selkeästi kalliimmiksi. Vihreän ja turkoosin laatan lisäksi keittiöstä löytyy tätä dandelion laattaa harmaana.

Lisätietoa Marrakech Design http://www.contemporarytiles.se

Tarinaa laatoista, niiden tilaamisesta, asentamisesta ja erinlaisista sudenkuopista ja kommelluksista löytyy paljon. Kyseisiä laattoja asennettiin pesuhuoneisiin, vessoihin, kodinhoitohuoneeseen ja keittiöön.  Tulevat vuodet näyttävät oliko valinta lopulta onnistunut.

Yksi mielenkiintoisin Suomen kaunein koti ohjelman taloista myynnissä

Selailin etuovesta myynnissä olevia 1960-70 luvun omakotitaloja. Harvoja on kunnostettu läpikotaisin ja makuja on tietysti monenlaisia. Päälle tekemisen ja oikomisen houkutus on varmasti suuri, koska työ on niin hurjan kallista. Suomen rakennuskannan ikä tiedostaen meillä ei ole tainnut vielä ehtiä syntyä tietynlaista korjausrakentamisen kulttuuria.

Tässä kuitenkin yhdenlainen televisiostakin tuttu ja mielenkiintoinen kohde on myynnissä Kaarinassa. Kuvat ja tiedot tästä Suomen kaunein koti kandidaatista löytyvät osoitteesta:

http://www.etuovi.com/kohde/9619799

http://www.mtv.fi/lifestyle/ohjelmat/suomen-kaunein-koti/kohteet/artikkeli/aikakautensa-ylpeydet-kaarina/4307796

Tässä kodissa on tehty ratkaisu, missä uudistuksia on tehty ajan kanssa. Valinta on tietysti edullisempi, ja vaatii omanlaista luonteenlujuutta. Lopputulos tai voisiko sanoa välitilinpäätös näyttää hienolta. Välittäjän kuvat eivät anna aivan niin mukavaa mielikuvaa kuin ohjelmassa näytetyt videot, mutta ehdottomasti yksi kutsuvimpia tämän aikakauden koteja, joita on tullut myynnissä vastaan.

Toinen kysymys on tietysti tämänkaltaisten kohteiden arvo huomioon ottaen rakennustekniikka ja ajan tekniset ratkaisut. Valurautaiset putket toki kestävät suhteellisen pitkään, mutta ennemmin tai myöhemmin pinnan alla oleva tekniikka on päivitettävä nykyaikaan. Osa tämän ajan materiaaleista eivät vastaa nykyajan vaatimuksia, osa taas kestää aikaa paremmin kuin nykyajan vastineet. Harmillisesti usein parketit tai vastaavat upeat pintamateriaalit kätkevät allensa tavaraa tai putkia, jotka pitäisi uusia.

Jälkikäteen arvioiden omalla kohdalla on tuntunut oikealta ratkaisulta uusia kaikki talotekniikka ja varmistaa rakenteet vaikkakin kustannus on ollut todella hurja. Kalliit pintaratkaisut, kalusteet ja muu hierominen saattaisi mennä nopeasti hukkaan. Samalla niin sanottu täysräjäyttäminen mahdollisti sähköjen, lämmitys-, vesi- ja viemäriputkien suunnittelut arkkitehdin ja lvi/sähköurakoitsijan kanssa siten, ettei niitä tarvinnut jättää esteettisesti hankaliin paikkoihin näkyviin. Samalla tuli myös sementoitua ja tavallaan ratkaistua ne osat talosta, joihin tulevaisuudessakin pystyy tekemään uudistusta ja toisaalta mitkä osat ovat sellaisia, jotka säilyvät entisellään myös seuraavien vuosikymmenten remonttien jälkeen.

Asettumista ja loksahtelua

Kiireitä on riittänyt. Edellisestä bloggauksesta on taas vierähtänyt aikaa ja sisätilat alkavat olla valmiit viimeisiä sähkömiehen ruuvailuja varastossa lukuun ottamatta. Ehtihän tässä valmistua saunatilat, varasto, autotalli ja muutamat pienet korjailut. Valmis koti siis jouluksi, mutta vuoden 2014 sijaan vuonna 2015! Ulkotöitä varten täytyy pitää luonteva talven mittainen tauko kassaa keräillen, voimia lataillen ja viimeisiä auringonsäteitä keräillen.

Vaaleat seinät saavat aikanaan taidetta tai muuta ripustettavaa seurakseen, mutta mukava tunnelma syntyy jo pelkän luonnonvalon voimallakin.

Artekin tilaan nähden pieni ruokapöytä ajaa asiansa toistaiseksi, mutta suurempi hurjimmissa haaveissa ovaali Aarnion tulppaaniöytä tai pyöreä 60-luvun aikaan sopiva ruokapöytä voisi olla hyvä valinta. Riippuen tason materiaalista Aarnion pöydät ovat kovissa hinnoissa, joten myös vaihtoehtoja täytyy pitää muitakin mielessä. Hyviä vinkkejä ja ideoita otetaan vastaan!

Keittiöliikkeen asentajat kävivät muuten laittamassa (hirveällä kiireellä tietysti) viinikaapin paikoilleen ja tekemässä muita korjauksia (lue: tuhoja). Yksi Tynellin kattovalaisin koki kovia kun levyjä käsiteltiin huolimattomasti ja aikaa ei ollut säätää ovien käyntivälejä sopiviksi. Kuvassa näkyvä ylin valkoinen ovi osui melkein kohdalleen kuten näkyy. Viinikaappi olisi sekin jäänyt kiinnittämättä runkoon ilman vahtimista ja eteisen liukuovien hidastimia ei edelleenkään onnistuttu asentamaan siten, että molemmat ovet sulkeutuisivat kiinni kolisematta runkoon.

HTH keittiöiden tuotteet vaikuttavat lyhyen käytön perusteella asiallisilta, mutta kuten usein lopputulosta määrittävät mittausten ja asennusten huolellisuus sekä asiakaspalvelu erityisesti niissä tilanteissa kun asiat eivät mene kuten luvattu ja suunniteltu. Aikaa asioiden tarkkomiseen ja paikkailuun on mennyt luvattoman paljon, ja osa asioista odottaa edelleen ratkaisua ja omaa vastinettamme. Tästä aiheesta voisi kirjoittaa vuoden omaa blogia, joten parempi kun kysytte referenssit suoraan henkilökohtaisesti.

Viinikaappiasia järjestyi hyvin. Helsingin Decanterin kanssa on mukava asioida etäisyyksistä huolimatta. Rikkoutuneen kaapin tilalle saatiin uusi toimiva. IP Cantinen kaappi toimii nyt kuten pitääkin.

Kompressorin käynnistyessä kaappi saattaa pitää jonkun mielestä turhan kovaa ääntä (vrt. esimerkiksi nykyjääkaappien kompressorit), mutta tämä voi korostua, koska muut laitteemme ovat muuten niin hiljaisia eikä talossa ole esimerkiksi koneellista ilmanvaihtoa tuomaan pientä taustakohinaa. Asia kannattaa kuitenkin huomioida, jos sijoituspaikka osoittaa olohuoneeseen tai on lähellä makuuhuonetta.  

Kaappivaihtoehdot olivat yllättävän rajalliset kun toiveena on täysin kalusteeseen upotettava malli ilman läpinäkyvää lasia. Ikkunalla ei liene mitään muita kuin negatiivisia vaikutuksia itse juomille ja emme turhaan halunneet alleviivata teknisia laitteita ja tuoda kaappia näkyville.

Viinikaappi, Vitran Eames DCW ja korjailujen odottelua

Keittiöliike ei ole pitänyt liikaa kiirettä viimeisten korjausten loppuun saattamiseksi, mikä ei nostata mielialaa, mutta seuraavia liikkeitä, ja samalla kertaa toivottavasti tapahtuvaa uuden viinikaapin integrointia voi odotella mukavastikin.

Viinikaapin uuteen asennukseen liittyy seuraavanlainen tarina. IP Cantinen täysintegroitava viinikaappi tilattiin Decanterin kautta. Laitteet valmistettiin tilauksesta Italiassa ja yllättäen alkuperäinen tilaus venyi 6 viikosta 8 viikkoon. Decanterin ystävällinen henkilökunta teki parhaansa toimituksen kiirehtimiseksi. Jäljessä muista asennusaikatauluista kaappi saatiin lopulta perille, ja vaivalla upotettua toivotulla tavalla kaappiin. Yllättäen konetta käyttöön otettaessa havaitsimme kuitenkin ettei se viilene. Välissä Decanterin järjestämä paikallinen kylmäkonehuoltaja ehti naarmuttaa uutta hiottua lattiaammekin vetämällä kaappia lattiaa pitkin, ennen siis kuin saimme tuomion, että kaappi on ollut viallinen jo tehtaalta lähtiessään. Uuden viinikaapin saimme tilalle ellen väärin muista 4 viikossa luvatun kahden sijaan.

Uurteille lattiassa ei oikein voi tehdä mitään, mutta Decanter yritti parhaansa mukaan auttaa selvittäen etänä kaapin vikaa kanssamme ja järjestäen huoltomiehen, joka toki itse möhli hiissaamalla kaappia parketilla. Liike kompensoi myös vielä toistamiseen syntynyttä harmia lahjakortein. Joskus vain kaikki menee pieleen, mutta motivaatio ja tapa korjata asiat parhain päin jäivät kuitenkin päällimmäisenä mieleen.

Ongelmat kiintokalustetoimituksen loppuun saattamisessa on aivan uskomaton oma tarinansa, joka liikkuu aivan eri sfääreissä viinikaappihaasteiden kanssa.

Taustalta löytyy muuten toinen hankkimistani Vitran vamistamista Eamesin DCW tuoleista. Huutokauppoja kannattaa kahlata, vaikka tuntuu että tämän aikakauden klassikot ovat juuri tällä hetkellä hieman liiankin suosittuja. Toisen tuolin pohjasta uupui yksi ruuvi, mutta muuten tuolit ovat erittäin siistissä kunnossa. Kaksi aitoa tuolia alle yhden uuden hinnalla.

Tavaran vastaanottamisen ja kunnon kanssa kannattaa olla tarkkana, koska kuljetusliikkeet ja huutokaupat tuntuvat arvokkaista esineistä huolimatta suojaavan niitä heikonlaisesti.

Talokansiosta vuodelta 1968

Ympäristö elää ja uusiutuu. Vielä 60-luvulla tilanne näytti tältä. Puurakenteinen mökki purettiin uuden modernin talon tieltä pois, ja tonttia muokattiin sopivaksi kaksikerroksista rakennusta varten. Etelään viettävällä tontilla ei juuri puita ollut näkymän tiellä.

Alla muutamia kuvia rakentamisen alkuvaiheista. Katsotaan jos eri lähteistä saisi koottua myöhemmin kronologisen esityksen.

Kesätauolla uudessa olohuoneessa

Vanhan talon saneerauksella ei yleensäkään taida olla alku- tai loppupistettä, vaan se on enemmänkin jatkuva prosessi. Jonkinlaiseen välietappiin on kuitenkin päästy, sillä yläkerta on asumiskelpoinen, toki muutamin korjauksin, joita tehdään syksyn mittaan kunhan alakerran sauna, yksi makuuhuone ja varastotilat viimeistellään rakenteiden ollessa valmiita pinnoitusta varten.

Emme ole kiirehtineet sisustuksen kanssa, vaan olemme rankalla kädellä myyneet huonekaluja ja pitäneet vain muutamia joko säilytettäväksi tai paikkaamaan tilannetta siirtymävaiheen yli.

Keittiön kolme kulkuväylää eteisestä, ruokailutilasta ja olohuoneesta toimivat saumatta. Kesällä valoja ei tarvitsisi käyttää laisinkaan.

Blancon Culina S hana yllättäen ei vain näytä hyvältä, mutta toimii näppärästi joustoputkineen. Välitilan valkoiset laatat, tammi ja marmorikuvioitu kvartsikivitaso yhdessä rauhoittavat tilaa. Ilta-aurinko heijastelee mukavaa valoa tilaan.

Eteistä koristaa alkuperäinen Paavo Tynellin valaisin seuranaan peilin eteen paneeliin uurrettu peitetty ledinauha, jota ei oikeastaan harjaantumaton silmä huomaa ellei sitä peilatessa tarvitse. Alkuperäisen välioven lasi ja muut alkuperäiset yksityiskohdat saatiin istumaan moderneihin valaisinratkaisuihin mielestämme onnistuneesti. Loisteputkien ja verhokoteloiden purkaminen sekä uuden pelkistetyn valaisindetailjin tekeminen tammilaudasta sekä valaisinkiskosta onnistui todella hyvin. Epätasaiset lautojen päät ja verhokoteloiden synnyttämät jäljet saatiin piiloon.

Alkuperäisten puisten materiaalien kanssa päästiin lähes ehjin nahoin maaliin. Kuvat voivat olla hieman hämyisiä lämpimässä ilta-auringossa, mutta lopputulos on hyvin raikas. Ruokailutila sijaitsee alimman kuvan ottajasta takana siten, että saarekkeen ympärillä voi työskennellä sekä keittiöstä että ruokailutilasta käsin.

Edit: Ipadin Blogger sovellus ikävästi pakkaa kuvia, palataan parempien resoluutioiden kanssa myöhemmin asiaan.

Keittiö ennen ja jälkeen

Keittiötä ei tunnista enää samaksi paikkaa, mutta sama huone on kyseessä. Sijainnin voi hahmottaa kuvittelemalla kattolampun keskimmäisen upotetun valaisimen kohdalle. Vuosi takaperin otettu kuva on siis otettu ikkunan edestä kohti olohuonetta. Seinät ovat kadonneet ympäriltä ja kokkailijaa ympäröi nyt harmoninen tammikeittiö.

Laitteet piilotettiin kaappeihin, ja uuden ratkaisun myötä keittiöön saatiin mahtumaan uuden kaappitilan lisäksi astianpesukone sekä viinikaappi. Molemmat viimeksi mainituista ovat piilotettu täysin ovilevyjen taakse. Esille voi jättää halutun määrän pienkoneita tai tarvittaessa ne voi pitää piilossa aamupalakaapissa, joka varustettiin omine pistorasioineen.

Mukava huomata, että uudet materiaalit ja moderni vetimetön keittiö istuvat saumatta 60-luvulta peräisin olevan olohuoneen keskelle. Sulassa sovussa ovat tanskalainen keittiö, Marokossa valmistetut ruotsalaisperäiset laatat, italialaiset valaisimet ja saksalaiset koneet :)

Vaalea alakerta

Viikonloppu vierähti yläkertaa siivoillessa. Suihkulasia, peiliä ja muutamaa saumojen täyteainetta lukuun ottamatta kerros alkaa olla valmis. Alakerran asuintilat ovat myös lähes maalissa. Siivoilun ohella toin varastosta Italialaisen Zanottan valmistaman Leonardo työpöydän, johon iskin taannoin kynteni Bukowskis Marketsin nettihuutokaupassa.

Pöydässä on reilusti käytön jälkiä, mutta hinnan jäädessä alle puoleen uudesta vastaavasta, ne eivät haittanneet lainkaan. Pienet kolhut ja naarmut päinvastoin kutsuvat käyttämään huonekalua. En voisi kuvitella uuden tuovan lähellekään näin suurta iloa kuin tämä hyvin käytetty yksilö.

Pöydän toimitus onnistui vaivatta, joskin ihmettelin ettei suhteellisen kallista pöytää oltu suojattu mitenkään. Korkearesoluutioiset huutokauppakuvat eivät myöskään paljasta jokaista naarmua ja kolhua, joten ostaja ottaa aina jonkin suuruisen riskin. Puuta voi kuitenkin aina hioa, ja tässäkin tapauksessa fairy ja Ciff varovasti käytettynä tekivät aivan riittävästi ihmeitä eikä muita huoltotoimenpiteitä tarvittu.

Seuraavaksi pitäisi miettiä sopivat työtuolit pöydän kaveriksi? Vinkkejä otetaan vastaan.